Sivun näyttöjä yhteensä

torstai 26. joulukuuta 2013

Carrie ja kosto elää

Äidinkielen ja kirjallisuuden esseetyö. Sain tästä muistaakseni 9- joten se on ihan jakamisen arvoinen työ.
Ja koska en saa muuten mitään postauksia aikaan, niin julkaisen sitten näitä koulutöitä tänne, jos niissä ei ole kauheasti korjattavaa.

Stephen Kingin esikoisteos kertoo nuoresta, kiusatusta ja ujosta Carriesta, jolla ilmenee outoja voimia. Kirja etenee todistajanlausuntojen, uutisleikkeitten, Carrien ja muiden ulkopuolisten kertojien avulla. On mahtavaa, että rajuimmat tapahtumat kuvataan monen eri henkilön näkökulmasta.

Kirjan nimi Carrie kertoo päähenkilön lukijalle heti. Carrie White, oikealta nimeltään Carrietta White, on ihan tavallinen tyttö, joka käy tavallista Ewenin lukiota Chamberlainin pikkukaupungissa 1900-luvalla, hänellä vain on telekineettisiä voimia. Tavallinen nuori, jonka kuukautiset alkavat vasta 16 vuotiaana, eikä hän tiedä niistä mitään. Hänellä on näppylöitä kaulassa ja olkapäissä sekä takapuolessa. Hänen hiuksensa ovat ilmeisesti aika vaaleat, lähes värittömät. Hän on epäsuosittu ja ujo. Muut ihmiset eivät halua tulla toimeen hänen kanssaan. Carrie on jo todella pienenä osoittanut telekineettistä voimaa.

Tommy Ross vei Carrien koulun tanssiaisiin. Tommyn tyttöystävä katuu tekosiaan suihkussa ja haluaa hyvittää sen Carrielle jotenkin. Hän haluaa Tommyn vievän Carrien tanssiaisiin. Tommy on komea, 18-vuotias nuori mies.

Margaret White on Carrien äiti, oikein harras uskovainen. Hän yrittää suojella tytärtään pahuudelta sekä poistaa itse Paholaista tyttärensä sisältä. Margaret on nähnyt tyttärensä leijuttavan tuttipulloa vauvasängyssä ja yrittänyt tällöin tappaa hänet. Ralph, Margaretin mies, oli kuitenkin estänyt sen. Hän ei siedä yhtään paljastavia vaatteita, eikä kunnollisia alusvaatteita. Hän laittaa Carrien ”kaappiin” rukoilemaan pelastusta ja armahdusta Jumalalta, aina kun Carrie tekee jotain väärin. Jos Carrie ei suostu menemään kaappiin vapaaehtoisesti Margaret pakottaa hänet sinne.

Kirjan alussa kerrotaan kivistä, jotka satoivat kirkkaalta taivaalta suoraan Margaret Whiten tontin päällä. Tapahtuma kertoo lukijalle, että kirjassa on tapahtumassa jotain erityistä tai että tämä on merkki jostain suuremmasta. Näin päästään hyvin sisälle kirjaan. Carrie ei ole koskaan 16 vuoden aikana kuullutkaan kuukautisista, jotka alkavat hänellä yllättäen liikuntasalin pukuhuoneessa. Traagisen tästä tapahtumasta tekee se, että luultavasti kuukautiskierron alkaminen on alkusysäys kunnollisille telekineettisille kyvyille. Alussa kerrotut piirteet johtavat kirjaa eteenpäin.

Myöhemmin Carrie oppii leijuttamaan aina vain raskaampia tavaroita. Näin hän kehittää telekineettistä kykyään vahvemmaksi. Tommy pyytää hänet tanssiaisiin. Se muuttaa Carrien suhtautumista äitiinsä jokin verran. Hän uskaltaa vastustaa äitiään enemmän. Hän tekee kauniin tanssiaispuvun itse. 27.toukokuuta Carrie pukeutuu tanssiaispukuunsa ja uusiin rintaliiveihinsä, jotka oli ostanut vain tätä tilaisuutta varten. Margaret inhoaa mekkoa punaisen värin takia. Hän ei halua päästää tytärtään sen näköisenä pois kotoa. Carrie kruunataan Tommyn kanssa illan kuningattareksi ja kuninkaaksi. Silloin tipahtaa katosta verta molempien päälle. Tommy menettää tajunsa ämpärin tipahdettua hänen päähänsä. Carrie juoksee pois.  Koulun ovet menevät lukkoon, katossa olevat palosammuttimet suihkuttavat vettä, sitten sammuvat ja pian koko sali on tulessa. Tästä alkaa valtava tulipalo ja koko Chamberlainin kaupunki palaa maan tasalle.

”Paha saa aina palkkansa”, on ehkä hieman kliseinen mutta paikkansa pitävä teema. Carrien kiusaajat ovat paha ja he kuolevat, he ovat saaneet siis palkkansa. Samoin myös Carrie on paha ja hän kuolee kirjan lopussa omaan kostoonsa. ”Kiusaaminen ei johda mihinkään, ei ainakaan mihinkään hyvään”, voisi olla myös kirjan teema. Kirja on ääri esimerkki siitä mihin kiusaaminen voi johtaa. Kiusatulle tulee huono itsetunto ja hän ehkä alkaa pikku hiljaa suunnitella kostoa kiusaajille.

Tykkäsin kirjasta todella paljon ja se täytti odotukseni. Odotin mielenkiintoista kirjaa, jossa tapahtuisi paljon ja sen kirjoitustyyli olisi erilainen kuin mihin olisin tottunut. Eniten ehkä pidin siitä kuinka rajuimmat tapahtumat oli kuvattu monen eri ihmisen näkökulmasta. Kirjan puolessa välissä suorastaan ahmin kirjaa. Se vei mukanaan, vaikka olikin paikoittain hieman sekava. Kirjan olisi voinut kirjoittaa vähän selkeämmin. Vähemmän kirjoja lukevat ihmiset saattaisivat mennä sekaisin siinä, että missä nyt oikein mennään. En suosittelisi kirjaa sen erityisemmin tietylle ikäluokalle, vaan sellaisille henkilöille, jotka haluavat hieman erilaisemman lukukokemuksen ja heiltä löytyy taitoa lukea ja tulkita vaikeampaakin tekstiä.

sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Yksinäiset ihmiset ovat kuin lokkeja?

Okei, kun vietimme tätä 140v-juhlaviikkoa, niin sieltä minun esitykseni on tässä. Olkaat hyvät!


Tämä on sieltä "virallisesta" juhlasta lauantailta.
Esitykseni jälkeen lähdimme kullan kanssa syömään ja päädyimme intialaiseen ravintolaan syömään. Päätin, että jos joskus haahuilen kaupungissa lounas aikaan pitää piipahtaa tuolla syömässä buffetissa.
Näin joulukuun kunniaksi alkoi päässä soimaan suvivirsi, joten kesäkuussa on oletettavissa joululauluja.
Mitä uskaltaa pyytää murulta joululahjaksi? Tahdon jo itse päästä hössöttämään joululahjoista ja mennä ostamaan kaikkea kivaa tärkeille ja rakkaille ihmisille.
En jää teille tämän enempää horisemaan omiani, vaan lähden parantelemaan alkanutta flunssaa ja lukemaan kokeisiin.

maanantai 25. marraskuuta 2013

Olemme tämä puu

Ivan Rotta & Co. on kustantanut Markus Jokikokon vuonna 2012 ilmestyneen pornografisen esikoisteoksen; Haarautuva puu –romaanin, mikä kertoo erotiikan ja runollisen muotoilun avulla transvestiiti miehen kasvutarinan, joka yrittää mukautua tiukkoihin sukupuolirooleihin uusioperheen isänä.

Kirjassa ei mainita kovinkaan monen henkilön nimeä, ei edes päähenkilön. Päähenkilö on mies, joka mainitsee olevansa biseksuaali nainen sisältä päin. Hän haluaa naisia, mutta silti unelmoi naisten vartalosta. Alkoholin juominen ahdistaa häntä, tuo hänelle mieleen lapsuuden, kun isä ja äiti olivat juoneet ja tapelleet, samalla rikkoen tavaroita. Hänellä oli muutamia kavereita. Yksi heistä oli kolme vuotta vanhempi. He tapasivat joskus painia lattialla ja kaksi kertaa se päättyi eroottisesti leikisti panemiseen. Hän pelkää olevansa aina yksin, ettei löytäisi itselleen puolisoa, joka hyväksyisi hänet. Tähän hahmoon oli todella helppo samaistua. Tunsin suurta vetoa häneen, tavalla jota en ole koskaan ennen kokenut lukiessani kirjaa. Tunsin olevani hän.

Mies kuitenkin menee naimisiin naisen, Katariinan, kanssa, joka yrittää hyväksyä miehensä transvestiitisuuden, ainakin osittain, ja halusi joskus korostaa sitä. Hän antaa miehensä käydä muiden miesten luona ”esiintymässä” ja harjoittamassa naisellisuutta. He kuitenkin eroavat kirjan loppuvaiheilla, joka johtaa aika mielenkiintoiseen käänteeseen. En oikein pitänyt tästä naisesta, hän ei ollut minun makuuni sopiva. Tunsin vihaa ja ahdistusta häntä kohtaa kuten päähenkilö.

Kirja ei ollut mielestäni kovin selkeä juoninen, tai minä en vain saanut siihen selkeää juonta. Se hyppi paikasta toiseen ja oli hieman sekava. Ensin oltiin nykyisyydessä, sitten yht’äkkiä menneisyydessä ja sitten saatettiin olla tulevaisuudessa. Kirja kertoo kuitenkin pelkistelemättä kyseisen ei-niin-tavallisen nuoren miehen kasvutarinan – sikäli kun tavallisuutta tai normaaliutta on ylipäätään määriteltävissä.

Eroottinen kertomus runo muotoon kirjoitettuna, ei aluksi kuulostanut kovin lupaavalta, vaikka aihe oli kiehtova. Jokikokko oli kuitenkin saanut kirjasta mielenkiintoisen ja runo muoto sai sen vain loistamaan upeammin. Lukukokemus oli kuitenkin miellyttävä ja sain uudenlaisia näkökulmia joihinkin asioihin. Kirjassa esiintyi paljon pornografiaa, eikä se minun mielestäni ollut ollenkaan huono asia. Se lisäsi kirjan intensiivisyyttä ja ilman sitä transvestiitista kertova kirja ei olisi ollut hyvä. Kirjaa ei kuitenkaan kannata lukea pelkän pornon tai masturboinnin toivossa, sillä se on todellisuutta yllättävän monille.

Oulussa asuva tunnistaa miljöön Ouluksi hetken mietinnän jälkeen. Vaikka paikka kuvaukset ovat paikoittain epäselviä, saa sieltä hahmotettua todella paljon oululaisia piirteitä. Kaupungissa on  paperitehdas ja kaupunki sijaitsee merenrannassa. Kaupungin kirjastokin on kovin samanlainen kuin Oulussa.

Kirjassa ei käytetä paljoa vuoropuhelua. Se lähinnä kuvaa rehellisen rajusti transvestiitin ajatusmaailmaa ja kamppailua ympäristön asettamien roolien kanssa. Vuoropuhelut hukkuvat tekstiin. Murre on hieman oululaista ja luo kirjaan uskottavuutta vieklä hieman lisää.

Suosittelisin kirjaa kaikille, jotka ovat aiheesta kiinnostuneita tai jotka haluavat itselleen uudenlaisen näkökulman asiasta. Kirja ei kuitenkaan sovi kuitenkaan kovin nuorille, joten ehkä viidestätoista vuodesta ylöspäin olisi sopiva.

 Julia Mattila

Sain tästä kirja-arvostelusta 9, joten ajattelin julkaista sen myös täällä.

perjantai 8. marraskuuta 2013

Ruuanlaittaja hirmut!

Tällä kertaa reseptejä. Kuten jo aikaisemmin sanoin, tein Sodankylässä oloni aikana hiukkasen ruokakokeiluja.
Resepti vol. 2

Uunilohi

Näitä tarvitset:

-1 lohifile
-Suolaa
-Sitruunapippuria
-1/2 sitruuna

Tee näin:

-Laita uuni lämpenemään 200°C
-Puhdista lohifile, nypi ruodot
-Voitele uunivuoka
-Asettele lohi nahkapuoli alaspäin uunivuualle
-Ripottele päälle tasaisesti suolaa ja sitruunapippuria oman maun mukaan
-Kypsennä uunissa 20-25 minuuttia
*Kypsymisen aikana voit valmistella uuniperunoita(ohje alla)*
-Purista valmiin kalan päälle sitruunamehua

Uuniperunat

Näitä tarvitset:

- 2-8 jauhoperunaa
-Suolaa
-Öljyä
-Folio

Tee näin:

-Laita uuni lämpenemään 200°C
-Pese perunat hyvin ja tee ristiviilto perunan keski kohtaan.
-Kaada sopivan kokoiseen mukiin tai kulhoon öljyä ja voitele/kasta perunat siellä.
-Asettele perunat omille folio palasilleen ja ripottele päälle makusi mukaan suolaa. Tee foliosta nyytti perunan ympärille.
-Anna perunoiden paistua n. 60 minuuttia.
*Perunoiden paistuessa voit tehdä niille täytteen(ohje alla)*

Kinkku-paprikatäyte

Näitä tarvitset:

-1/2 prk kermaviiliä
-1 prk ruohosipuli tuorejuustoa
-n. 150g kinkkusuikaleita
-1 punainen paprika
-1/4 punasipulia
-1 rkl sinappia
-Loraus oliiviöljyä
-Mustapippuria
-Suolaa

Tee näin:

-Sekoita tuorejuusto, kermaviili ja sinappi keskenään
-Lisää joukkoon paprika ja punasipuli sekä mausteita oman makusi mukaan
-Sekoita hyvin ja lisää kinkkusuikaleet ja oliiviöljy
-Halutessasi voit puristaa sekaan sitruunamehua, lohta valmistaessasi jääneestä sitruunan puolikkaasta
-Anna maustua jääkaapissa, vähintään siihen asti, että uuniperunat ovat valmiita

Kaiken tämän lisäksi tein vielä vadelmasorbettia jälkiruuaksi.

Vadelmasorbetti

Näitä tarvitset:

-6 dl pakaste valdelmia
-1 dl
Valkuaisvaahtoon:
-1 kananmunan valkuainen
-2 rkl sokeria

Tee näin:

-Soseuta vähän sulaneet marjat
-Sekoita mukaan sokeri
-Laita seos pakasteeseen ja käy sekoittamassa sitä 2-3 kertaa ennen valkuaisvaahdon lisäämistä
-Vatkaa valkuainen ja sokeri tasaiseksi vaahdoksi omassa kulhossa 
-Lisää vaahto seokseen kevyestä sekoittaen
-Anna jäätyä pakasteessa n. 1h

maanantai 28. lokakuuta 2013

Suussasulavat suklaakeksit

Nämä herkulliset keksit sopivat hyvin kahvipöytään, myyjäisiin tai vaikka ihan vain makean himoon.
Toivottavasti arvon lukijakuntanikin pitää näistä :)
Resepti vol. 1
Raaka-aineet:

-150g sulatettua margariinia/voita
-2dl sokeri
-1tl vaniliinisokeria
-1 kananmuna
-3dl vehnäjauhoja
-1tl leivinjauhetta
-2-3,5rkl kaakaojauhetta
-n.100g pieniksi paloiksi paloiteltua suklaata

-Laita uuni kuumenemaan 175°C
-Sekoita kuivat aineet keskenään omassa kulhossa
-Vaahdota sokeri ja margariini/voi
-Lisää vaahtoon kananmuna ja kuivat aineet sekä paloiteltu suklaa
-Nostele pieniksi keoiksi leivinpaperille. HOX! KYSEISET KEOT LEVIÄVÄT TODELLA PALJON!
-Anna keksien paistua uunissa n. 15 minuuttia

perjantai 21. kesäkuuta 2013

Ruotsi osa 3 -Ostoksia ja loput kuvatukset

Käytiin viimesenä päivänä Tukholmassa siel kuninkaan linnan luona ja katottiin se vahdin vaihto systeemi. Tultiin sitte laivalla Suomeen ja käytiin Helsingissä siel Akvaario systeemissä.
Ja nyt levetään kotona ja autellaan äitiä.
Olin eilen 6.6 kai vähän yli väsynyt ja repeilin kaikelle ihan turhalle.































perjantai 14. kesäkuuta 2013

Ruotsi osa 2 -ABBA The Museum

Toisena päivänä mentiin ABBA museoon, mun ehdotuksesta. Olin ihan riemuissaan, kun pääsin sinne. Noi asut oli jotain niin upeaa. Enkä tosiaan jaksanu kuvata kaikkea mitä siellä oli :D Noi asut oli vaan niin siistejä ja halusin näyttää äitille.
Nauttikaa!

Nää puvut oli myös siellä lentokentällä minne laskeuduttiin